ENSIN: 1.6.2015 ONNEA BRUFINN C-PENTUE Milli, Mona, Hippi, Siiri ja Ilo: tänään tasan 2 vuotta!!!
31.5 Myran synnytyksen selostus:
Kun kaikki ei mene niinkuin strömsössä. Myran avautumisvaihe eteni normaalisti polttoihin asti. Lämmöt laskivat normaalisti lauantain aikana ja yöllä avauduttiin. Koira vaikutti kuitenkin jo silloin hiukan kipeältä, selkä köyryssä, häntä tiukasti jalkojen välissä. Myra kävi myös useita kertoja vieressäni ja palasi jälleen pentulaatikkoon. Ponnistusvaiheessa, ponnistukset eivät voimistuneet normaalilla tavalla ja Myra lopetti joka kerta kesken, lepäsi ja kokeili uudestaan. Kerran jo soitin Univettiin jossa neuvoivat vielä odottamaan, odotin 1/2 tuntia ja lähdin sitten ajamaan Hattulaan koira ja pennuille laatikko ja kasa pyyhkeitä mukana. Hiukan jo mietin että stressaanko taas turhaan ja olenko vaan liian nopeasti hakemassa apua. Mutta taas kerran valitettavasti vaisto ei pettänyt. Koira tutkittiin ja ensimmäinen pentu saatiin stimuloimalla synnytys kanavaan ja sitten odoteltiin josko poltot ponnistukset voimistuisi. Yritystä, mutta ei kunnollista. Onneksi meillä oli erittäin fiksu eläinlääkäri joka ei lähtenyt antamaan eikä edes tarjoamaan oksitosiinia (en kyllä pyytänytkään vaan olimme puhuneet jos ei näin lähde synnytys etenemään niin sitten leikkaukseen). Kun Myran ponnistukset eivät voimistuneet, eläinlääkäri stimuloi ponnistukset tasaisiksi ja ensimmäinen pentu saatiin ulos niin että eläinlääkäri sai siitä otteen ja ponnistusten tahdissa se tuli ulos. Terhakka musta uros ilman istukkaa.
Painajainen alkoi tästä kun kohtu alkoi vuotaa ja takapää ruiskuamaan verta. Hoitajat paikalle ja Myra kiidätettiin
leikkaussaliin. Minä jäin huolesta soikeana pitämään lämpimänä Myran pientä mustaa poikaa. Seuraavat 2tuntia meni tietämättä mitä leikkurissa tapahtui. Oliko elämäni koira menehtynyt...pentuja
ei tullut edes ajateltua siinä vaiheessa. Sitten tuli hoitaja kysymään että kohtu vuotaa edelleen, saako sen leikata pois: tottakai saa jos se on koiran etu, pentuja oli myös saatu ulos 7. Loput pennut tuotiin velipojan kaveriksi ja
seuraava tunti meni odottaessa Myran leikkauksen sujumista. Lopulta Myra tuotiin täysin tokkuraisena, mutta elossa minun ja pentujen luokse. Pennut olivat kitisseet koko tunnin ja etsineet nisiä, nyt ne pääsivät tissille ja hyvin tajusivat
jutun juonen, Myra herutti jo maitoa ja pennut pääsivät siitä nauttimaan.
Kohtu oli ollut hyvin ohut, se oli vuotanut vatsaonteloon ja vatsaontelo oli nyt useampaan kertaan huuhdeltu. Antibiootit ja kipulääkkeet kunnossa
-> koira ja pennut kotiin.
Tässä vaiheessa täytyy kiittää, Univet hattulan väkeä ihan jo siitä että on paikka mihin koiran voi viedä kun hätä tulee ja tietysti heidän erinomaisesta toiminnastaan Myran ja pentujen hoidossa. Tilanne olisi voinut olla aivan toinen jos emme olisi olleet jo valmiiksi eläinlääkärissä...
Myra on 24/7 nyt tarkkailun alla ettei tulehduksia vain pääsisi tulemaan, emä voi olosuhteisiin nähden kuitenkin hyvin. Pennut ovat eläväisiä ja terhakoira, niiden painot 315-450g. Nyt olen vain niin onnellinen siitä että Myra on edelleen tässä. Ja ai niin 8 mustaa pentua joista 7 on urosta. Myran lumikki ja seitsemän kääpiötä. Alustaviin varaajiin on otettu nyt yhteyttä, vielä on vapaana 2 urosta! Myra&Tweed
1. kesä, 2015